KKO:1982-II-91
- Asiasanat
- Palkkaturvalaki, Merioikeus, Meripanttioikeus
- Tapausvuosi
- 1982
- Antopäivä
- Diaarinumero
- V79/977
- Taltio
- 678
- Esittelypäivä
Työvoimaministeriö oli palkkaturvalain nojalla maksanut konkurssiin asetetun varustamon omistamassa aluksessa olleille työntekijöille palkkaturvaa. Periessään sille täten siirtynyttä saatavaa, jolle työnantaja oli lain mukaan velvollinen maksamaan 12 prosentin vuotuisen koron, ei ministeriöllä, valvoessaan meripanttioikeuksin saatavaansa varustamon omistaman aluksen pakkohuutokaupassa, ollut meripanttioikeutta korkeampaan korkoon kuin työntekijöillä itsellään olisi ollut. Loppuosa korosta oli etuoikeudetonta saatavaa.
I-jaosto
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Konkurssiin asetetun varustamon A:n omistama, Helsingin rekisterialueen alusrekisteriin numerolla 1223 merkitty Presto niminen moottoritankkialus oli Turussa ulosmitattu ja kuulutettu myytäväksi Turun maistraatin toimitettavalla pakkohuutokaupalla. Maistraatissa 27.9.1978 pidetyssä velkojain keskustelussa työvoimaministeriö oli valvonut merilain 212 §:n 1 momentin 1 kohdan säätämin meripanttioikeuksin aluksessa olleille työntekijöille työsuhteista johtuneiden saatavien suorituksena palkkaturvalain säännösten nojalla valtion varoista maksetut 577 714 markkaa 27 penniä 12 prosentin korkoineen ministeriön eri päätösten antamispäivistä kauppahinnan jakopäivään saakka.
Turun maistraatti oli saman päivänä tehnyt sanotun aluksen myyntiä varten velkojainluettelon, johon oli merkitty työvoimaministeriön valvoma saatava 577 714 markkaa 27 penniä ja sille korkoa 12 prosentin mukaan edellä mainituin tavoin laskettuna yhteensä 9 628 markkaa 96 penniä maksettavaksi aluksen myynti- ja hoitokustannusten jälkeen samalla etuoikeudella kuin aluksessa työssä olleiden työntekijöiden valvomat palkkasaatavat sekä 29.9.1978 toimittanut aluksen pakkohuutokaupan.
A:n konkurssipesä oli valituksessaan Turun HO:lle katsonut, ettei työvoimaministeriön valvoman saatavan korolla ollut meripanttioikeutta alukseen ja vaatinut velkojainluettelon oikaisemista siten, että korko poistettaisiin siitä kokonaan.
HO p. 5.6.1979 oli todennut, että ne tankkialus Prestolla toimessa olleet henkilöt, joiden työsuhteesta johtuvat saatavat olivat palkkaturvalain 5 §:n 1 momentin nojalla siirtyneet työvoimaministeriölle, olisivat saatavansa kyseissä pakkohuutokaupassa valvoessaan merilain 212 §:n 1 momentin 1 kohdan ja etuoikeusasetuksen 14 §:n nojalla saaneet sille vaatiessaan samoin etuoikeuksin 6 prosentin vuotuisen koron. Kun palkkaturvalain 5 §:n 2 momentissa säädetty korko ei koskenut edellä mainitussa merilain kohdassa tarkoitettua oikeussuhdetta, ei työvoimaministeriöllä siten ollut meripanttioikeutta pääoman lisäksi suurempaan kuin sille 6 prosentin mukaan laskettavaan vuotuiseen korkoon. Tämän vuoksi HO oli katsonut, ettei ollut syytä muulla tavoin oikaista velkojainluetteloa kuin että työvoimaministeriöllä vahvistettiin olevan velkojainluettelon mukainen etuoikeus saatavalleen sekä tälle luettelossa mainituin tavoin laskettavalle 6 prosentin korolle ja että loppuosa valvottua korkoa vahvistettiin maksettavaksi etuoikeutettujen saatavien jälkeen.
Työvoimaministeriö pyysi lupaa hakea muutosta HO:n päätökseen ja lupahakemukseensa sisällytti muutoksenhakemuksen.
KKO p. myönsi muutoksenhakuluvan, tutki jutun ja katsoi, ettei ollut syytä muuttaa HO:n päätöstä.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Saarni-Rytkölä, Takala, Portin ja Lindholm sekä ylimääräinen oikeusneuvos Surakka